TV-työ vai Bänditouhut
Eräs kaveri tuossa päivänä eräänä tuli kyselemään keikkapaikalla, että miksi näytän niin väsyneeltä. Yksinkertainen vastaus. Työuupumusta ilmassa. Ei mitään vakavaa ainakaan vielä, eli huoli pois en ole palamassa loppuun. Samalla kaveri kuuli myös, että teen tv-keikkoja. Urheilua ja lifestyle ohjelmaa.
Noh seuraavaksi tietysti tuli kysymys kumpaa teen mieluummin. Vastaus kuului, riippuu bändistä, mutta tällähetkellä tv-työ on se mun favourite. Miksi? Työ on aikataulutettua, haasteellista ja ennekaikkea korvaus menetetystä vapaa-ajasta on hyvä.
Hetken mietittyään kaveri tokaisee: "Mutta Tuomas, televisio on vain televisio, mutta bändit ovat bändejä. Niinpä niin. Ja kummassa työssä sitä kokee olevansa "tärkeämpi"? Kumpi työ on haastavampaa? No joops. Kaikessa vaihtoehtomaailmassa on jotenkin kiellettyä ajatella taloudellisia resursseja. Siis rahaa. Ikävä kyllä tätä maailmaa pyörittää raha. Jos haluat syödä jotain muutakin kuin roskiksesta dyykattua safkaa, sinulla on oltava rahaa, jolla siitä ruoasta maksetaan. Jos aiot tehdä bänditouhuja edes kohtuullisen laadukkaalla kalustolla (efektit, kompressorit, mikserit, mikrofonit, jne.jne.jne.) suurimmalla todennäköisyydellä on oltava paalua ihan omasta takaa, jolla panostaa "työmukavuuteen".
Pääsääntöisesti teen tv-keikkoja juuri taloudellisista syistä. Vaikka nyt puhutaan suomalaisen rock-kulttuurin kulta-ajasta eli suomalaisilla bändeillä on kysyntää ulkomaailmoillakin, budjetit kotimaata kiertävillä bändeillä on minimaaliset. Hyvä jos keikasta jää bändille käteen hyvä mieli ja matkakulut. Syitä voi alkaa etsiä vaikka mistä. Ihmisiä keikoilla käy hyvin vaihtelevasti ja bändit jotka ovat tehneet nimeä ovat niitä katsotuimpia. Toisaalta kuitenkin ainakin itseäni harmittaa eräs pieni yksityiskohta. Suomesta löytyy kyllä hyvin koulutettua ja osaavaa teknistä henkilökuntaa, mutta ikävä kyllä bändien tietämys tekniikasta on jotain aivan muuta. En sano että joka muusikon pitäisi olla se yksi parhaista miksaajista, mutta tietämys siitä, mitä ne ihmiset siellä mikserin takana tekevät olisi hyvä hahmottaa.
Samaa metodia olen itse käyttänyt nimenomaan elokuva ja televisio työssä erinomaisin tuloksin. Tietämys ja edes jonkintasoinen ymmärrys siitä, mitä muun työryhmän jäsenten työ on ja ennenkaikkea mikä on mahdollista ja mikä ei. Tieto lisää tuskaa sanotaan, mutta mielestäni se myös lisää mahdollisuuksia toimia osana työryhmää. Ja mitä muuta kuin työryhmä on bändin ja miksaajan välinen yhteistyö? Bändi on se ohjelman sisällöntyottaja ja miksaaja luo siihen luovaan työhön ne tekniset resurssit.
Sori nyt vaan mutta näin se menee. Ja jos joku nyt pelästyy, etten tee enää kuin televisio keikkaa, niin ähäkutti, ei musta ihan niin helpolla pääse. Eli tottakai teen ja kumpaakin. Ja sitä paitsi teen mä tän lisäksi vielä muutakin. Valmisteilla on Julman Hämärän keväällä ilmaantuva levykin. Et sillai.. ja tosiaankin kommentoikaa ihmeessä, jos jokin harmittaa.
Noh seuraavaksi tietysti tuli kysymys kumpaa teen mieluummin. Vastaus kuului, riippuu bändistä, mutta tällähetkellä tv-työ on se mun favourite. Miksi? Työ on aikataulutettua, haasteellista ja ennekaikkea korvaus menetetystä vapaa-ajasta on hyvä.
Hetken mietittyään kaveri tokaisee: "Mutta Tuomas, televisio on vain televisio, mutta bändit ovat bändejä. Niinpä niin. Ja kummassa työssä sitä kokee olevansa "tärkeämpi"? Kumpi työ on haastavampaa? No joops. Kaikessa vaihtoehtomaailmassa on jotenkin kiellettyä ajatella taloudellisia resursseja. Siis rahaa. Ikävä kyllä tätä maailmaa pyörittää raha. Jos haluat syödä jotain muutakin kuin roskiksesta dyykattua safkaa, sinulla on oltava rahaa, jolla siitä ruoasta maksetaan. Jos aiot tehdä bänditouhuja edes kohtuullisen laadukkaalla kalustolla (efektit, kompressorit, mikserit, mikrofonit, jne.jne.jne.) suurimmalla todennäköisyydellä on oltava paalua ihan omasta takaa, jolla panostaa "työmukavuuteen".
Pääsääntöisesti teen tv-keikkoja juuri taloudellisista syistä. Vaikka nyt puhutaan suomalaisen rock-kulttuurin kulta-ajasta eli suomalaisilla bändeillä on kysyntää ulkomaailmoillakin, budjetit kotimaata kiertävillä bändeillä on minimaaliset. Hyvä jos keikasta jää bändille käteen hyvä mieli ja matkakulut. Syitä voi alkaa etsiä vaikka mistä. Ihmisiä keikoilla käy hyvin vaihtelevasti ja bändit jotka ovat tehneet nimeä ovat niitä katsotuimpia. Toisaalta kuitenkin ainakin itseäni harmittaa eräs pieni yksityiskohta. Suomesta löytyy kyllä hyvin koulutettua ja osaavaa teknistä henkilökuntaa, mutta ikävä kyllä bändien tietämys tekniikasta on jotain aivan muuta. En sano että joka muusikon pitäisi olla se yksi parhaista miksaajista, mutta tietämys siitä, mitä ne ihmiset siellä mikserin takana tekevät olisi hyvä hahmottaa.
Samaa metodia olen itse käyttänyt nimenomaan elokuva ja televisio työssä erinomaisin tuloksin. Tietämys ja edes jonkintasoinen ymmärrys siitä, mitä muun työryhmän jäsenten työ on ja ennenkaikkea mikä on mahdollista ja mikä ei. Tieto lisää tuskaa sanotaan, mutta mielestäni se myös lisää mahdollisuuksia toimia osana työryhmää. Ja mitä muuta kuin työryhmä on bändin ja miksaajan välinen yhteistyö? Bändi on se ohjelman sisällöntyottaja ja miksaaja luo siihen luovaan työhön ne tekniset resurssit.
Sori nyt vaan mutta näin se menee. Ja jos joku nyt pelästyy, etten tee enää kuin televisio keikkaa, niin ähäkutti, ei musta ihan niin helpolla pääse. Eli tottakai teen ja kumpaakin. Ja sitä paitsi teen mä tän lisäksi vielä muutakin. Valmisteilla on Julman Hämärän keväällä ilmaantuva levykin. Et sillai.. ja tosiaankin kommentoikaa ihmeessä, jos jokin harmittaa.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home